Kemijärven Martta-yhdistyksen 100 vuoden vaiheita

Alkuvaiheet

Kemijärven kirkonkylän Martta-yhdistys on virallisesti perustettu 15.6.1924. 

On myös merkintöjä, että Kemijärven Marttayhdistys olisi järjestäytynyt jo v. 1919, mutta viralliset asiakirjat ovat hävinneet. Oulun piiriliiton lähettämä konsulentti Edith Merenheimo olisi tuolloin v. 1919 tullut kertomaan Martta-yhdistyksen tarkoitusperiä ja toimintamuotoja kehottaen kokoukseen paikalle saapuneita perustamaan tällaisen.

Jäseniä oli toistakymmentä. Syntysanojen lausuja oli rva Ida Häckman. Hänen luonaan pidettiin alkuaikoina useammat kokoukset ja kurssit. Hänen miehensä Janne Häckman suhtautui suurella myötätunnolla Marttojen touhuihin monin tavoin auttaen.

Kemijärven Marttojen ensimmäisten vuosikymmenten toimintaohjelman kuuluivat kotiseututyö ja erikoisesti vanhojen tapojen ja paikkakunnan erikoisruokien käytön elvyttäminen. Sitä toteutettiin järjestämällä käsityö-, keitto- ja puutarhakursseja pitäjän eri kylissä.

Isokylälle ja Joutsijärvelle Martta-yhdistykset perustettiin 1925, Räisälään 1927 ja Halosenrannalle 1940-luvun alussa. Myöhemmin ne ovat liittyneet Kemijärven Marttoihin. 

Käsityökoulu

Tärkeä saavutus yhdistykselle oli Peräpohjolan kotiteollisuusyhdistyksen käsityökoulun saanti Kemijärvelle. Opettajana toimi aluksi neiti Emmi Jokinen. Koulu toimi vuodesta 1929-1939 marraskuuhun talvisodan alkamiseen asti. Vuosina 1933-1934 koulu ei ollut toiminnassa.

Koulu toimi mm. Pappilan pirtissä, kanttori Ritoniemen talossa, lennätinpäällikkö Kiviojan talossa ja Jyvälässä.

Sotavuodet

Sotavuosina Martat tukivat neuvontatyöllä kotirintaman pulaa ja puutetta vastaan.

Talkootyöapua ovat Martat aina auliisti antaneet. Esim. sota-aikana kudottiin Suomen Punaiselle Ristille sukkia ja käsineitä 200 kpl. Joulupaketteja tuntemattomille sotilaille lähetettiin yli 70 hengelle. Jokaisessa paketissa oli villasukat, kalvosvanttuut ja jotain ruokatavaraa.

Sodan aikana Martat pitivät retkeilymajaa sotilasyöpymisiä varten. Siellä myytiin korviketta ja virvokkeita.

Kemijärven Martta-yhdistyksen asiakirjat on todettu tuhoutuneen talvisodan aikana vuonna 1940 Pohjolan Pankin pommituksessa. Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 saksalaiset polttivat Kemijärven kirkonkylän lähes autioksi. Tuolloin kaikki Marttojen loputkin pöytäkirjat ja asiakirjat tuhoutuivat tuossa tulipalossa.

Sotien jälkeen

Uusi kirjanpito alkaa 6.7.1945, jolloin pidettiin Kemijärven Marttojen johtokunnan kokous puheenjohtaja Hilma Heikkilän luona. Tuolloin suunniteltiin mahdollisuuksia perustaa rautatieasemalle kioski. Kioski olikin toiminnassa 1946-1955. Siellä myytiin kahvia, teetä, maitoa, virvokkeita, voileipiä, pullaa, leivoksia, hedelmiä, makeisia ja tupakkaa.

Martta-toimintaa rahoitettiin eri vuosikymmeninä myyjäisillä, lahjoituksilla, juhlien tuotoilla, kioskitoiminnalla, torikahviolla ja avustuksilla. Kunta tuki alkuaikoina myös rahallisesti, kunhan rahat jaettiin tasapuolisesti kyliin, joissa oli Martta-yhdistyksiä. 

Syyskuussa 1947 Martat perustivat Kemijärvelle Martta-partiotyttöosaston, joka sai nimekseen Tunturitytöt. Jäseniä oli aluksi 98 tyttöä. Toiminta päättyi 1951. Seurakunta otti hoitaakseen partiokerhojen järjestämisen.

Kotitalouskoulu

Emäntäkoulu saatiin paikkakunnalle Marttojen aloitteesta. Eduskunta-aloitteita tehtiin ainakin vuosina 1929 ja 1939. Tarina kertoo, että kemijärveläinen kansanedustaja M.O. Lahtela olisi pitänyt kahdeksan tunnin palopuheen eduskunnassa tarkoituksena saada koulu Kemijärvelle. Pääsiäisloma oli tulossa ja hätäpäissä edustajatoverit lupasivat rahoittaa hankkeen - niin saatiin Kemijärvelle kotitalouskoulu. Nimi muutettiin myöhemmin Kemijärven emäntäkouluksi, joka oli toiminnassa vuosina 1949-1997.

1950-luvulla teemaksi nousi esiin puutarhanhoito. Yhdistyksellä oli jopa oma kerhoneuvoja kesäaikana.

Vuonna 1960 yhdistyksen nimi muutettiin Kemijärven kauppalan Marttayhdistykseksi.

Martat päättivät perustaa Kemijärven ensimmäisen lastentarhan vuonna 1964. Sitä varten hankittiin osakehuoneisto. Hanke jäi toteutumatta ja nykyään huoneistossa on Martta-soppi ja osa huoneistosta on vuokrattu.

Kansainvälistyminen alkoi näkyä Martoissa 1970- ja 80-luvuilla ruokakursseilla. Tutustuttiin eri ruokakulttuureihin ja valmistettiin pohjoismaiden ja esim. nepalilaisia ruokia.

Vuodesta 1973 Kemijärven Martat ry

Järjestön nimi muutettiin Kemijärven Martat ry:ksi 1973, jolloin kauppalasta tuli kaupunki.

Martta-järjestö joutui pohtimaan 1980-luvun kulutusjuhlissa identiteettiään. Arvostus laski ja jäsenmäärä sen myötä. Naisten aktiivisuus työelämässä ja tasa-arvokysymykset olivat muuttaneet kodin valtasuhteita. Miehet osallistuivat yhä enemmän kodin töihin, ruuanlaittoon ja lastenhoitoon.

Kulutusjuhlien jälkeen 1990-luvulla iski lama ja Marttojen ohjeilla oli taas kysyntää. ”Tarkan markan penninvenyttäjän”- kurssit olivat suosittuja. Jäsenmäärä nousi ja oli 105.

2000-luvun alku oli Kemijärven Martoissa aktiivista aikaa. Jäsenmäärä oli parhaimmillaan n. 150. Kudottiin, kokattiin, siivottiin, tehtiin retkiä, oltiin mannekiineina muotinäytöksessä. Kuntoiltiin, kylvettiin ja harrastettiin kulttuuria. Kahvitettiin ja ruokittiin kemijärveläisiä kaupoissa ja kylillä. 

Vuoden Marttayhdistys

Vuonna 2010 Kemijärven Martat valittiin vuoden Marttayhdistykseksi. Jäsenmäärän kasvu ja aktiivinen toiminta huomioitiin Lapin Marttojen hallituksessa. Olimme Lapin Marttojen suurin yhdistys.

Viimeisten vuosien Martta-illat, jotka ovat noin kerran kuukaudessa, ovat koonneet 15-30 jäsentä. Ne ovat nykyisin pidetty Kulttuurikämpän kahviossa.

Sotien jälkeen kokoukset ja Martta-illat pidettiin Heikkilän talossa Särkikankaalla, VPK:lla, Säästöpankin tiloissa, Alli ja Jalmar Koivuniemellä, Feben Halosella ja Kesti-kahvilassa. Näistä paikoista löytyy merkinnät.

Martta-illoissa on ylläpidetty ja kehitetty käden taitoja tehden esim. joulukoristeita., kutoen sukkia vanhuksille hoitokotiin ja vauvoille neuvolaan. On käyty vanhusten hoitopaikoissa asiakkaitten kanssa leipomassa ja askartelemassa.

Ruokakurssit ovat olleet suosittuja. Yhteistyö Kemijärven seurakunnan kanssa on mahdollistanut leipomisten ja ruokakurssien järjestämisen, tarjoamalla keittiötilat Marttojen käyttöön.

Tuloja toimintaan on saatu ruokakursseista, kahvituksista, leipomisista, arpoja ja kahvin myynnistä Martta-illoissa.

Satavuotiaalla Kemijärven Marttayhdistyksellä on nyt jäseniä 84. Keski-ikä on arvailujen mukaan liki 70 vuotta. Tavoitteena olisi saada nuoria mukaan toimintaan. Miehetkin ovat tervetulleita. 

Teemavuosia vietetään

Martoilla on ollut teemavuosia aina vuodesta 1933, jolloin teemana oli raakaravinto. 2000-luvulla teemoina ovat olleet mm. Martat vaikuttajina yli rajojen, kohtaaminen ja yhdenvertainen arki. Viime vuonna oli teemana varautuminen ja tänä vuonna metsä.

Marttojen arvot

Marttojen arvoja ovat yhdessä tekemisen ilo, kestävät valinnat sekä avoimuus. Martat lupaavat tehdä arjen tekoja huomista varten, kohdata ja mahdollistaa kohtaamisia sekä toteuttaa yhdenvertaisuutta.

Nämä edellä mainitut teemat ja arvot käy varmaankin kaikille ikää katsomatta.

Siirrämme arjen taitoja sukupolvelta toiselle ja edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta maassamme ja kansainvälisesti.

Marttoja tarvitaan - meihin luotetaan.

Koonnut Tarja Ojanen, Kemijärvellä syyskuussa 2024

Kemijärven Marttojen matka Helsinkiin Martta-järjestön 50-vuotis juhliin 

Se tapahtui kesällä armon vuonna 1949. Siinä sitä olikin touhua kun perheen emännät järjestivät matkaa. Monet emännät huokaisi jo lähtiessään, että kuinkahan ne siellä kotona pärjäävät.

Niin kuitenkin päästiin lähtemään ja kun oltiin menossa Tervolan kohdalla, menivät martat luontoa ihailemaan. Silloin sieppasi vallaton tuuli hatun erään martan päästä, eikä sitä sen koommin ole löydetty. Asiasta tehtiin ilmoitus lähimmälle asemalle ja annettiin koti-osoitekin siltä varalta jos hattu löytyisi. Samalla sähkötettiin myös kotiin, että lakki lensi mutta äiti jäi.

Matkaa jatkettiin sitten Ouluun, jossa makuuvaunu ja muut mukavuudet odottivat. Olipa meillä yksi luomakunnan kruunukin mukana. Hän joutui toimittamaan monia pieniä palveluksia. Hän huolehti mm. vakituisesti marttojen kiehuvasta kahvivedestä, jota hän haki asemilta.

Oli meillä vielä kaksi alaikäistäkin mukana. He lähtivät Ouluun saavuttua kaupunkia katselemaan ja omenoita ostelemaan, kadoten sille tielle. Ainoastaan matkalaukut jäivät asemalle. Juna teki jo lähtöä eikä tyttöjä vaan kuulunut eikä näkynyt. Martat hätäilivät jo kovasti ja luulivat heidän eksyneen kaupungin humuun. Juuri kun juna sai viimeisen lähtömerkin niin jopas tytötkin ehtivät matkaan.

Toiset martat alkoivat harjoitella lauluja toisten mennessä nukkumaan, sillä yö oli tulossa.

Aamulla kun konduktööri tuli lippuja tarkastamaan ja huomasi luomakunnan kruunun olevan mukanamme, sanoi hän: ”Onkos täällä tällaisiakin marttoja”?

Aikaisin aamulla alkoi toimeliaimpien marttojen puolelta kuulua puhetta. Vilkkaimmat heistä, ehtivät Tampereelle saavuttua, käydä aina Tammerkosken sillalla asti.

Laulaen jatkettiin taas matkaa ja ihailtiin Hämeen kauniita maisemia. Usein pysähtyi konduktööri kierrollaan kuuntelemaan marttojen laulua.

Saavuttuamme Helsinkiin olivat Helsingin martat meitä asemalla vastassa ja ohjasivat meidät Kaisaniemen koululle. Siellä meitä odotti yhteinen majoitus.

Lauantaina 11 p:nä kesäkuuta oli kuorolaisilla yhteisharjoitus. Sitten varattiin liput teatteriinkin ja kuljettiin näyttelyissä.

Sunnuntai aamuna kello 8 kutsuivat kirkonkellot meitä Jumalanpalvelukseen Suurkirkkoon. Siellä esiintyi kuoro ensikerran laulaen laulun: ”Pyhäaamun rauha”. Suurkirkko oli ääriään myöden täynnä väkeä. Kirkosta siirryttiin sitten Messuhalliin kirkkokahville ja sinne mentäessä saivat martat niskaansa oikean kaatosateen. Arvata sopii, miltä marttojemme juhlapuvut näyttivät tämän vesikäsittely jälkeen!

Välittömästi kirkkokahvit nautittuamme alkoi vuosikokous, jonka jälkeen oli kuoroharjoitukset. Siinä tilaisuudessa mainio johtajamme kapellimestari Jussi Jalas lausui kuorolaisille toivomuksen, ettei teillä kellään olisi esiintymishetkellä mielessä ja ajatuksissa muita miehiä kuin hän. Tuskinpa kellään kuorolaisista oli mitään tätä toivomusta vastaan.

Kello 14 alkoi sitten päiväjuhla ja kello 20 iltajuhla. Tähän päättyikin pyhäpäivän ohjelma.

Maanantaina kokoonnuttiin taas klo 8 Kaisaniemen koululle. Tänne oli kansanedustaja M.O Lahtela jättänyt kutsun kaikille kemijärveläisille martoille saapua klo 9 eduskuntatalolle. Siellä hän tarjosi kahvit ja järjesti liput eduskunnan parvekkeelle täysistuntoon. Sen jälkeen teimme retken Presidentin linnaan ja Lastenlinnaan.

Illaksi oli kutsu kaikille kemijärveläisille tehtailija (Välikahvi) Kristian Välikankaan kotiin. Vierailumme Välikankaan kauniissa ja vieraanvaraisessa kodissa laulaen ja soittaen sekä talonväen ystävällisyydestä nauttien, muodostui kohokohdaksi Helsingin matkallamme.

Seuraava päivä olikin sitten jo lähtöpäivä. Silloin tehtiin kaikki mahdolliset ostokset ja varattiin tuliaiset kotiväelle.

Kello 19 kokoonnuttiin asemalle, jonne omaiset ja ystävät olivat saapuneet saattamaan. Haikein mielin Kotiseutulaulun kaikuessa lähti juna jyskyttämään kohti Kemijärveä.

Niin päättyi kaikinpuolin onnistunut ja kaikkien mielessä varmaan kauan säilyvä Helsingin matkamme.

Kirjoittaja on eräs tuntematon matkalla ollut martta